Mietteitä: "Villit linnut lentävät korkeuteen, kesyt kaipaavat"

14. tammi, 2018

Joulun jälkeen alkavat härkäviikot, on vanha sanonta. Tehdään työtä, miehet metsätöihin ja naiset kudontaa ja muuta. Lapsena härkäviikot, selkäviikot tuntuivat pitkiltä. Silloin alkoi jo odottaa kevättä ja kesää. Itse olen ollut harvinaisen pitkän flunssan kourissa. Se alkoi 1.12 äänen menetyksellä ja on jatkunut näihin päiviin asti. Ääni pois, kurkkukipu, kurkun armoton kutitus, erilaiset säryt milloin missäkin suunnalla.

Kun minulla on migreeni, en aina osaa tunnistaa, mistä särystä nyt juuri on kysymys. Lisänä stabiloitunut ms-taudin fatiikki. Sen synnynnystä minulla ei ole mitään aavistusta. Kaikki löytyivät muutama vuosi sitten pään kuvauksissa migreenin takia. 

Fatiikki tarkoittaa kansankielellä sitä, että terve ihminen ajaa Hangosta Ivaloon suoraa reittiä, minä kuljen Itä-Suomen kautta mutkitellen eli voimia kuluu asioissa enemmän sekä meno- että paluusuunnassa. Päivän työ on kahden päivän lepo. Samoin täytyy ennakoida asioita etukäteen tarkemmin. Kaikella on myös etunsa. On oppinut pysähtymään, kuuntelemaan, antamaan aikaa asioille. Siitä on hyötyä monin tavoin. Mutta on ihanaa, kun jalka nousee ja pääsee luontoon liikkumaan ja myös kuvaamaan.

10. marras, 2017

Lähestymme isänpäivää, josta jo ehdittiin ehdottamaan läheisen päivää. Erästä isää haastateltiin TV:n uutississa, missä hän totesi ykskantaan: "Pidettäköön isänpäivä isänpäivänä. Jos halutaan muu läheisten päivä, se tehtäköön erikseen". Juuri niin. Isä on isä ja äiti on äiti. Kaikkea ei tarvitse eikä saa romuttaa. En ole muutosvastainen, mutta jokin tolkku tässäkin on. Elämän menossa on tärkeää mennä eteenpäin, mutta jos meno on koko ajan muutosta ei siihen ehdi kukaan mukaan. Nykyisin joutuu näitäkin sähköisiä vempaimia päivittämään joka päivä, jotta ne pysyvät kuosissa. Siksi on tärkeää, että jotain asioita pidetään "pyhinä" arvoiltaan. Ainakin minäkin haluan olla isä en pelkkä läheinen. Isyys sisältää läheisyyden, mutta isyys on jotain juurempaa, syvempää historiaa ja jatkuvuutta. Siis hyvää isänpäivää kaikille!

8. loka, 2017

Katsoin juuri ohjelmaa Inhimillinen tekijä. Siinä puhuttiin intro- ja ektroverteistä ihmisistä. Arvostamani Keltikangas-Järvinen oli mm. mukana ohjelmassa. Tänä päivänä arvostetaan niin ylenpalttisesti ulospäin suuntautumista, suulautta, kaikentyyppistä sosiaalisuutta jopa "rääviyttä".

Osaaminen ja kunnioittava käytös voi jäädä näiden asioiden varjoon. Kun toimit tiimissä, siinäkin sinulta vaaditaan osallistumista nimenomaan ekstrojen mukaan. Tiimissä tulisi kuitenkin olla monenlaisia. Hiljainen ajatelija tuo mukanaan arviointia, harkintaa ja sellaista osaamista, jota hyvin sosiaalinen ihminen ei ehdi ajatella. Tämä ekstrojen suosiminen näkyy kaikkialla: päiväkodissa, koulussa, työssä, vapaa-aikana. Yksinäisyydessä, kotonaan viihtyvät ihmiset ovat jotenkin epäsuosittuja. Heissä on kuin jotakin vikaa. Pitäisi olla menossa koko ajan, hakea elämyksiä, juosta niiden perässä, jakaa asiat joka hetki sosiaalisessa mediassa jne. Siis havahdu ihminen, tunnista minne olet menossa!

3. syys, 2017

Sain kierrellä Jyväskylän seudulla parin päivän aikana luonnon helmassa. Lintutornit, saaret, Päijänteen rannat, kaupunkimiljöö siinä mukana. Luonnossa oleminen ja katseleminen ja sen kuvaaminen ovat nautinnollista puuhaa. Siitä tulee monta hyötyä: liikuntaa, rauhoittumista, kauneutta, hienoja kuvia, oman pienuuden tunnetta suuruuden keskellä. Olen osa luomakuntaa, olen myös vastuullinen siitä. Nämä arvot eivät maksa mitään, niistä saavat nauttia kaikki. Ne on annettu meille ja niistä saa iloita. Roskaamisesta ja tuhoamisesta olemme vastuussa ja siitä on syytä tuntea syyllisyyttä.

17. elo, 2017

Kesä kulkee iltaa kohti. Syksy saapuu vähitellen. Olemme siirtymässä uuteen vaiheeseen. Syksy on perinteisesti uuden alkamisen vaihetta. Työt käynnistyvät kunnolla, opiskelut jatkuvat, uudet harrastukset astuvat kuvaan. Itselläni on uusi vaihe. Mietin, mitä syksy tuo, kun on eläkkeellä. Kaikkea vois tehdä, pakata allakan täyteen ja kuulla, että eläkeläiset ovat kiireisiä. Itse en halua sitä. Haluan kuunnella, mitä Luoja tielleni antaa. Ajatuksia, unelmia on, mutta sanon itselleni: pysy hiljaa, kuuntele, odota. Paikoillaan oleminen on haastavaa tänä aikana, kun kaikkea pitäis tehdä ja mennä. Silti pysyn päätöksessäni.